keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Se ois sitten ****tuskuu

Varoitus: Teksti täynnä painokelvottomia sanoja ja valitusta.
Sitä v*****ksen määrää mikä täällä vallitsee ei kukaan voi uskoa, on meinaan v-käyrä niin korkealla, etten moista aiemmin ole kokenutkaan.
Kuva aina kertoo enemmän kuin tylsä teksti…



Aivan, tässä on kasvimaa. Tai tässä siis joskus oli kasvimaa.

On se vaan ihme ja kumma, että lähimaillakaan ei ole ketään, joka suostuisi tuon ***keleen pläntin kyntämään. Ei raha kelpaa, ei näköjään edes vaikka tuplat lupaisi maksaa… Onhan niitä, jotka lupaavat tulla duunin tekemään, vaan sitten katoavat kuin pieru Saharaan. Kummallista touhua. Viimeksi tämän saman ilmiön koin, kun yritin kattoremppaan urakoitsijaa löytää.

Viime vuonna olin sitä mieltä, että käännän tuon käsin, ellei tekijää löydy. Vaan kuinka ollakaan, selkäleikkausta odotellessa ja lähes liikuntakyvyttömänä, taitaa jäädä kääntämättä.
Seuraava kuva kertonee taas aika paljon.



Jos oikein tarkasti katsoo, siellähän on kasvilaatikko.

Sama tämän kanssa, on siinä kasvilaatikko.



Onneksi on apujoukkoja tulossa viikonloppuna, niin saa edes tuon kunnostettua.

Tämän hetkinen työmaa.



On päässyt laatikko vähän ruohoutumaan. Vaan pikkuhiljaa, tuolilla istuen tuota perkaan.

Niinpä, on tuossa sentään jo yksi laatikko kunnossa ja sipulitkin istutettuna.



Jotain positiivista edes.

Kasvihuoneessa olisi odottamassa parikymmentä avomaan tomaattia sun muuta. Taitaa jäädä tänäkin vuonna sato saamatta. Kas, kun eihän tuonne pellolle pirukaan mitään istuttaa voi…

Kettuunnuin tyhjiin lupauksiin ja painelin kauppaan. Trimmerin ostin. Oli nääs päässyt tienvierustakin siihen kuntoon, että kaipasi pikaista siistimistä.

Samaan syssyyn ostin ***kele moottorisahankin. Joo-o, tarviiko edes kertoa, että joku lupasi, mutta ei koskaan tullut. Tuolla oli yksi tuulenkaatama koivu, mikä piti pätkiä, jotta saisi vähän polttopuita, vaan eipähän sitä ole pätkijää näkynyt…

Muutama viikko sitten kävi sähköyhtiön metsuri linjan raivaamassa ja kaatoi useammankin ison koivun. Sain neuvoteltua, jotta saman tien pätkäisisi ne klapikokoon, että voisin sitten pari-kolme kerrallaan raijata ne pihaan (kas kun en saisi/pysty kovin paljon kantamaan kerrallaan). Äijän klapikoko näytti olevan about puolitoista - kaksi metriä. Että semmosta. Vaan kunhan kerkiän, otan upouuden sahani ja **kele menen ja sahaan ne korkeimman omakätisesti, ihan takuuvarmasti, vaikka ***na henki menisi. Ai sisuuntunut? Minäkö? No totta ****ssä!

Seuraava postaus sitten varmaan käsitteleekin myrskytuhoja. Ainakin säätiedotuksen mukaan sellainenkin olisi tänään odotettavissa. Että semmosta, myrskyä odotellessa…